sunnuntai 31. elokuuta 2014

Päivä Tukholmassa à la Viking Mariella

Satamapysäköinti

Heinäkuun lopulla sorruin Viking Linen mainoskirjeeseen ja varasimme elokuulle edullisen päivä Tukholmassa risteilyn. Ensimmäinen murhe heti varaamisen jälkeen oli pysäköinti; ennen hoidimme Helsingin reissut usein Onnibussilla, mutta reittimuutosten ja lapsikäytäntöjen muutoksen jälkeen, oma auto on jäänyt käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi. Naputtelin Katajanokan pysäköintilaskuriin reissumme tiedot: pysäköinti pe 17:00 - su klo 10:00, hinta: 36.20€. Pikainen johtopäätös: ei ikinä. Pikaisella Googletuksella löysin hyvän vinkin: auton voisi jättää ilmaiseksi kadunvarteen esimerkiksi Munkkiniemeen tai Meilahteen ja ottaa sieltä ratikan Katajanokalle. Pienellä lisätonkimisella löysin vielä paremman: Katajanokalla on viikonloppuisin ilmainen kadunvarsipysäköinti! Varmistin tiedon vielä Helsingin kaupungin pysäköintikartoista ja näinhän se tosiaan on.  Niinpä sitten perjantaina huristimme Katajanokalle, valitsimme sopivan paikan lukuisista vapaista, maksoimme muutaman euron pysäköinnin kattamaan loput perjantai-illan tunneista ja sitten nokka kohti laivaa.

Helsinkiä kauneimmillaan

Viking Mariella

Laivana Mariella oli muistaaksemme meille uusi tuttavuus; yleisvaikutelma sekä hytistä, että yleisistä tiloista oli viihtyisä ja tyylikäs. Onhan Mariella jo vanhahko laiva, mutta selkeästi hyvin pidetty ja aikanaan huolella suunniteltu. Leikkipaikat vaikuttivat vähän pieniltä, mutta kesäaikaan lapsille muunnetut konferenssitilat poistivat kaikki leikkipaikkamurheet. Ensimmäistä kertaa saimme tytöillemme sänkyihin turvalaidat; tämän loistavan keksinnön avulla isompi tyttömme pääsi vihdoin yläsänkyyn eikä pienemmän tytön vauvasänky tukkinut koko hyttiä.

Yläsänky turvalaidan kera


 Hytissä ei kuitenkaan tällä reissulla pitkää aikaa vietetty: varsinkin isompi tyttömme on ollut aina suuri Ville Viking fani, ja toisaalta me aikuisetkin olemme arvostaneet Vikingin laadukasta lastenohjelmaa. Niinpä kiersimme kaikki tanssikoulut, laivasuunnistukset ja leikkihetket, eikä lasten riemulla tuntunut olevan rajaa. Ainoa miinus Vikingin toiminnalle tuli eräästä ravintolakokemuksesta: tilasimme ravintolassa lapsille puoliksi aikuisten lihapullat salaatilla ja uuniperunalla, tilatessamme tarjoilija kysyi heti, että emmekö mieluummin tilaisi lapsille nakkeja ja ranskalaisia kun aikuisten annoksessa on esimerkiksi oliiveja! Emme tilannet ja pieniin suihin upposivat uuniperunat täytteineen sulassa sovussa oliivien kera. Lasten buffet-pöytäkin on mielestäni edelleen turhan suppea ja epäterveellinen, mutta onneksi sitä saa sujuvasti täydennettyä aikuisten kattauksesta.

Pahamaineinen uuniperuna-annos.

Tukholmaan!

Tukholman aamuna heräsimme pirteinä rauhallisen yön jälkeen ja söimme vatsat täyteen aamupalabuffetissa. Tukholman päivän suunnitelmana meillä oli kävellä Slussenille, ottaa bussi numero 55 Humlegårdenin leikkipuistoon, jotta tytöt saavat purettua leikkienergiansa, ja kävellä sieltä hiljalleen takaisin laivalle vanhan kaupungin kautta.



Paluureitin suunnitelma - Näytä suurempi kartta

Kävely Slussenille sujui hienosti aurinkoisessa säässä; olimme perillä jopa aiemmin kuin mitä olimme suunnitelleet ja arvioimme, että ehdimme bussiin hyvin. Ostimme surkealla alkeisruotsillamme junaliput Slussenin lipunmyynnistä ja myyjän ohjeiden mukaan suuntasimme rappusia ylös missä pysäkin piti olla. Ja sitten alkoivat epäselvyydet. Pysäkkiä bussille 55 ei näkynyt missään; kysyimme parilta bussikuskilta neuvoa ja myöhempien tietojemme perusteella he ohjasivat meidät epäröiden aivan väärään suuntaan. Pikaisella karttojen tutkimisella löysimme lapsinemme oikean pysäkin, aikataulun mukaan seuraava bussi oli tulossa aivan juuri. No, odottelimme bussia, sitä ei tullut. Katsoimme uudestaan aikataulua, odotimme 10 minuuttia ja seuraavakaan bussi ei tullut. Sitten vasta huomasin, että bussikatoksen katolla pyöri valotaulussa ruotsiksi teksti, että Pride-kulkueen vuoksi bussi ei tule. Se siitä suunnitelmasta sitten. Harmitti kun lipunmyyjäkään ei kertonut, että ei sieltä mitään bussia tule. Ensin ajattelimme että lähdemme sitten vain vanhaan kaupunkiin pyörimään, mutta koska pidimme alkuperäisestä suunnitelmastamme ja pikkumatkustajat vastustivat muutosta, päätimme ottaa taksin Humlegårdeniin. Ensimmäistä kertaa ikinä lähdimme sitten taksilla leikkipuistoon.

Humlegårdens parklek

Grillikatos
Taksi puistoon maksoi muistaakseni noin 18 euroa, eli ei mikään mahdoton summa. Perillä tytöt olivat heti valmiita juoksemaan pitkin suuren puiston käytäviä, itse leikkipuisto oli vielä paikantamatta. Lähdimme seuraamaan erästä äitiä rattaineen ja sieltähän se leikkipuisto löytyi puiston pohjoisosasta. Puistoa oli netissä mainostettu isoksi ja hienoksi, ensivaikutelma kuitenkin oli ehkä hiukan nuhjuinen ja parhaat päivänsä nähnyt, mutta tunnelma oli kodikas. Leikkivempeleitä puistossa oli riittävästi, ehdoton ykkösjuttu oli kuitenkin grillipaikka ja nuorisokeskus josta sai mm. lainata leikkivälineitä, käydä vessassa tai ostaa grillimakkaraa. Meillä mahat olivat vielä aivan täynnä buffet-aamiaisesta, mutta saman tien alkoi kuitenkin päässä raksuttaa, että miksi Tampereella ei ole leikkipuistoa missä voisi grillata? Jos kestävä grillipaikka pystytään rakentamaan Tukholmaan niin eiköhän moinen pärjäisi Tampereellakin.

Pride-Tukholma

Puistosta lähdimme kävelemään kohti vanhaa kaupunkia. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja kaupunki oli aivan täynnä iloista Pride-väkeä: Tukholman keskieurooppalainen tunnelma nosti reippaasti päätään, Helsinkiinkään niin iloista ja välitöntä tunnelmaa on vaikea kuvitella. Biblioteksgatanilla poikkesimme joissakin liikkeissä katsastamassa alennusmyyntejä, mutta emme löytäneet mitään sopivaa. Gallerian-ostoskeskuksessa yritin mahtua Hollisterin myymälään, mutta totesin itseni liian mukavuudenhaluiseksi. Åhlensilla kävimme katsomassa tytöillemme uusia Peppi Pitkätossu -mekkoja, mutta ostamatta jäivät nekin kivojen mallien ja sopivien kokojen puuttuessa. Eli shoppailumielessä reissu oli aika huono, mutta se ei haitannut yhtään, kokonaisuutena päivä kuitenkin oli oikein kiva. Åhlensilta jatkoimme klassisesti Drottninggatania vanhaan kaupunkiin; onhan Tukholman vanhakaupunki hienon näköinen, mutta ihmettelen aina sitä, että miten ne turistikrääsäkadut ovat monelle Tukholman ykkösantia? Meille riittää yleensä pieni kävelykierros ja visiitti jossain kahvilassa. Toisaalta mietityttää myös se, että miksi Tukholmalaiset eivät ota enempää irti vanhastakaupungista? Jo pari lastenvaateliikettä saisi monen suomalaisen lompakon aukeamaan, tai kenties kaduilta voisi löytyä ruotsalaisten yritysten flagship storeja joiden valikoimassa olisi jotain ihan omaa ja erityistä juuri vanhaan kaupunkiin? Kaikenkaikkiaan Humlegården-lähtöinen päiväsuunnitelmamme toimi oikein hienosti ja voin suositella vastaavaa muilla pikavisiitillä oleville lapsiperheille!

Pride ei Tukholmassa ole mikään pieni juttu!
Hengessä mukana
Tukholman päivän jälkeen oli edessä laivan buffet; Vikingillä tämäkin on yleensä luottokamaa, tosin viimeisimmillä käynneillä olen miettinyt, että voisiko valikoimaa jo uudistaa? Vuohenjuustopötkylät ovat tosi hyviä, mutta kun niitä on syönyt parin vuoden ajan, olisi vaihtelu jo paikallaan. Siisteydestä ja asiakaspalvelusta Viking kyllä saa buffetillaan, ja muutenkin, täydet pisteet. Ilta laivalla kului rennosti ja rauhallisesti, Villen moikkailujen jälkeen painuimme ajoissa yöunille.

Suomenlinna ja hetkiä Helsingissä

Helsingissä laiva oli kello kymmenen sunnuntaiaamuna. Aurinko paistoi jo kirkkaalta taivaalta, lämpötila oli yli kahdenkymmenen ja ilmainen pysäköintiaika jatkui maanantaiaamuun. Niinpä tarvitsimme jatkosuunnitelman! Päätimme hypätä Suomenlinnan laivaan uimatarpeiden kera, viettää aamupäivän siellä ja lähteä iltapäivällä kiertämään hiukan Helsingin keskustan alennusmyyntien loppurysäyksiä. Suomenlinnassa uusi Siwa oli tosi positiivinen yllätys: valoisassa ja siistissä myymälässä oli hyvät eväsvalikoimat lounasajan rantaretkelle. Eväinemme lähdimme kävelemään kohti Suomenlinnan uimarantaa, välillä pikkuväkeä väsytti, mutta olihan Suomenlinnassa paljon ihmeteltävää minkä voimin jaksoi taas hetken jatkaa matkaa. Uimarannalla jääkylmä vesi yllätti; viikkoa aiemmin kävimme Lauttasaaressa uimassa missä vesi oli ihanan lämmintä, Suomenlinnassa taas vesi oli vähintäänkin jäätävää. Niinpä uimareissu oli lähinnä vain lasten kahlailua ja hanhien kakkahyökkäysten ja vihaisten ampiaisten väistelyä. Paluumatkalla nuorimmaisemme sammui lautalla rattaisiin ja saimme kiertää kauppoja suhteellisen rauhassa, teimmekin jokusen ihan kivan löydön, muun muassa Kampin Timberlandin myymälästä. Paluumatkalla keskustasta Katajanokalle, kohti autoa ja kotia, nuorimmaisemme heräsi päiväuniltaan ratikassa ja tätä hän jaksoi ihmetellä pitkään ”Minä heräsin latikassa, minä heräsin latikassa!” Pienet ne on pienen reissulaisen ihmeet :)

Helsinki mereltä

4 kommenttia:

  1. Kivan kuuloinen reissu! Mekin on pysäköity Katajanokalla viikonlopuna ilmaiseksi ja siellä ihan Katajanokan kärjessä on (ainakin ollut) muistaakseni aina ilmainen / kiekkopysäköinti. Onhan sieltä kävelyä terminaaliin, mutta jos vaihtoehtona on pulittaa useita kymppejä, mä oon ainakin niin pihi, että kävelen! ;)

    Mä muistan pienenä syöneeni ravintoloissa aikuisten listalta, kun tykkäsin enemmän pihveistä kuin nauravista nakeista. Toisaalta joskus ärsyttää / huvittaa, kun ravintoloissa ei annettaisi aikuisen tilata lasten annosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo, me jätettiin auto jollain mittakaavalla jopa aika syrjään ja silti käveymatka oli ihan ok. Mäkin todellakin ennemmin kävelen kuin maksan monta kymppiä! Vaikka saa nähdä kauanko tämä ilmainen huvi jatkuu, liian pian niillä on tapana loppua.

      Me ei oo oikein koskaan kaivattu lasten listaa, enemmänkin toivoisin, että suomessa saisi vapaammin jakaa ruokia. Italiassa kahdestaan reissatessa tosi usein tilattiin koko valtava menu illallisella puoliksi; siellä se oli ihan normaalia ja oli kiva kun sai maistella monenlaisia ruokia.

      Poista
  2. Irlannissa huomasin jonkun ravintolan menussa "Kids Size Me" logon. Merkitys sille selvisi tuolta http://www.nutritionandhealth.ie/Sectors/nhf/nhf.nsf/vPages/NHF_Initiatives~kids-size-me-initiative - vaikuttas ihan järkeenkäyvältä, kait.

    VastaaPoista