tiistai 5. elokuuta 2014

Norwegian Spirit 2013: Laiva, hytti ja viihdettä jälkikasvulle (2/3)


Laiva

Laivamme Norwegian Spirit ei ole mikään uusi jättiläinen, vaan 1998 Aasian markkinoille valmistunut noin 2000 matkustajan tyylikäs ja mukava laiva. Laivassa on yli kymmenen ravintolaa ja baaria, uima-altaita on lapsille ja aikuisille, ylintä kantta kiertää juoksurata ja teatterissa esitetään monenmoista ohjelmaa. Laivalla ei siis ole luistinratoja ja kiipeilyseiniä, mutta ei meillä aika pitkäksi tullut missään vaiheessa.  Eniten vietimme aikaa laivan perän uima-altailla; joulukuussa sää Barcelona-Teneriffa akselilla on vaihteleva, mutta porealtaiden vesi oli aina lämmintä, Kanarialla muutkin altaat olivat jo ihan siedettäviä. 



Hissiaula


Laivan perän altaat buffetin terassien ympäröimänä
 Meidän yllätykseksemme risteilyllä oli suomalainen kapteeni, hän jopa järjesti reilulle parillekymmenelle suomalaismatkustajalle hienot cocktail-kutsut itsenäisyyspäivän kunniaksi. Muut laivan työntekijät olivat hyvin kansainvälistä porukkaa, muistelisin että heitä oli noin 50 eri maasta. Jokaisella työntekijällä oli nimilappu jossa oli myös kotimaa mainittu, tämä oli ihan hauska yksityiskohta. Enimmäkseen henkilökunta oli Aasiasta ja latinalaisista maista, suurin osa kommunikoi englanniksi todella hyvin, mutta joidenkin kohdalla huomasi, että vaikka he puhuivat fraasinsa todella huolitellusti, ei ymmärrys aina ollut ihan samalla tasolla. Kaiken kaikkiaan henkilökunta kuitenkin oli kohteliasta ja mukavaa, ja kaikkia matkustajia kohdeltiin ensiluokkaisesti.

Etukäteen mietin hiukan myös sitä, että mitä jos vaikka nuorimmaisemme sairastuu? Mutta kuten jo arvata saattaa, tämäkin oli aivan turha murhe: hyttimme vieressä oli laivan sairaala ja mukavan oloinen lääkäri oli jonkinlaisessa valmiudessa ympäri vuorokauden. Kalleimpaan yöaikaan päivystyskäynti hyttiin olisi maksanut 100$ (~75€) – eli suomalaisiin yksityislääkäreihin verrattuna ei juuri mitään. Matkapahoinvoinnin hoitokin on tällä klinikalla kuulemma rutiinitoimenpide ja tulehtuneisiin korviin löytyi naapuruston lapsille apu nopeasti. Tältäkin osin olimme siis hyvissä käsissä, ehkä jopa paremmissa kuin kotisuomessa.


Hytti                       

Hyttimme oli alimman kannen ikkunallinen hytti. Hytissä oli todella leveä parisänky, nuorimmaisellemme oli vauvansänky ja vanhemmalle tytölle hyttipalvelija sijasi iltaisin sängyn vuodesänkyyn. Lisäksi hytissä oli yksi yläsänky, jota me emme käyttäneet. Wc-tilat olivat kooltaan ehkä tuplasti sen mitä ruotsinlaivalla, wc:n puolelle oli oma erillinen ovensa. Kaiken kaikkiaan hytti oli aikan saman tyyppinen kuin ruotsinlaivoilla, mutta huomattavasti leveämpi ja säilytystilaa oli reilusti enemmän. Yöt nukuimme todella hyvin ja hyttiin ei juurikaan kuulunut meteliä.
Hyttimme oli toiseksi halvinta kategoriaa, halvimpia olivat tietenkin sisähytit.

Olin etukäteen tutustunut jokuseen muuhun risteilyvieraaseen CruiseCritics-foorumilla, ja sattumalta pääsinkin käymään erään foorumipariskunnan sviitissä, olihan se porealtaineen ja erillisine makuuhuoneineen upea!
Sviitin poreallas
Laiva kulki vakaasti, suuriin myrskyihin tosin emme edes joutuneet. Parina yönä Atlantilla tuulet puhalsivat 8 boforia ja silloin aallot loiskivat hyttimme ikkunan yli, kuvasin videon, laitoin korvatulpat korviin, vedin peiton päälle ja nukuin makeasti aamuun asti.



video


Ruoka

 Ruoka oli hyvää. Ehkä parhaita ruokakokemuksia ikinä. Ja ruokaahan riitti! Risteilyn hintaan sisältyi useita ruokailuvaihtoehtoja:
  • Bier Garten: grilli aikuisten altaan tuntumassa missä sai koota itse muun muassa hampurilaisia ja hodareita
  • Blue Lagoon: ”kahvila” joka oli auki aina, tarjolla oli mm. kanansiipiä ja muuta pientä purtavaa
  • Raffles: eli valtava buffet, tämä oli meidän suosikki
  • Huonepalvelu: ilmainen huonepalvelu oli käytettävissä aamuyöstä keskiyöhön, muulloin palvelusta meni muutaman dollarin palvelumaksu. Aamiaisen pystyi tilaamaan edellisenä iltana haluamaansa aikaan.
  • Garden & Windows: kaksi muodollisempaa ravintolaa, joihin osa vieraista pukeutui tosi hienosti, mitään pukupakkoa ei kuitenkaan ole. Kävimme pari kertaa kokeilemassa, mutta lasten kanssa buffet oli helpompi.
Buffetin herkuttelujuustoja
Pienestä kattausmaksusta toimivia ravintoloita oli vielä lisäksi kuusi, ja näiden lisäksi maksullinen Pizzojen hyttiinkuljetuspalvelu. Näitä emme kokeilleet, koska ilmainenkin ruoka oli niin loistavaa.
Edellä mainituista Raffles-buffetti oli siis meidän suosikki. Buffetti ei ollut mikään ruotsinlaivan buffetti vaan paljon parempaa. Laivaan saavuttuamme kiertelimme katselemassa paikkoja ja buffetissa iski heti epäusko; voidaanko meKIN oikeasti syödä tätä kaikkea. Buffetti pyöri lähes koko päivän ja tarjottavat vaihtuivat vuorokaudenajan mukaan, ja jossain määrin myös päivittäin. Buffetissa tiskin takana pyöri jatkuvasti paljon työntekijöitä, pöydät pidettiin puhtaina ja ravintoloista vastaava pääkokki oli usein itse paikalla valvomassa ravintolaa. Aamulla oli tarjolla suunnilleen kaikkea mitä aamulla kaipaa kaurapuurosta lähtien, ja tilauksesta omeletinkin sai juuri sellaisena kuin halusi. Iltapäivällä tarjolle kannettiin panineja, pitaleipiä, nachoja ja muuta altaallekin sopivaa evästä. Illallisella taas vuorossa olivat muun muassa herkulliset liharuuat. Iltapalaksi söin usein vielä jonkin pienen nuudeli- tai riisiannoksen, joissa niissäkin riitti valikoimaa. Hedelmiä, sellaisenaan tai valmiiksi paloiteltuna, oli tarjolla aina. Niin ja ne jälkiruuat; suklaaputousta, lukuisia kakkuja, hyytelöä, vanukkaita, jäätelöannoksia, pehmiksiä ja niin edelleen. Myöskin leipä- ja leivonnaisvalikoima oli hyvä –ja kaikki leivotaan laivassa.


Jäkiruokia


Leipävalikoimaa

Lasten ohjelma

Laivamatkan ainoa miinus tuli siitä, että NCL:n sivuilla lastenkeskuksen ” Splash Academyn” kohdalla oli kuva jonkinlaisesta HopLopista. Ja moista kiipeilyhäkkyräähän ei laivassa sitten ollutkaan ja me hölmöt olimme kuvan tyttärellemme näyttäneet. Lisäksi vielä selvisi, että ainoa leikkipaikka, eli tämä Splash Academy, on sellainen johon yli 3-vuotias lapsi jätetään itsekseen eivätkä vanhemmat pääse mukaan kuin lähtöpäivän tutustumistunnille. Turvallisuussäädökset kun olivat jenkkityyliin tiukat. Tästä kehkeytyi pieni ensimmäisen päivän kriisi, jonka kuitenkin jäätelö ja uima-allas kuittasivat jossain vaiheessa. Olen antanut pariinkin kertaan palautetta NCL:lle tuosta kuvasta, mutta siellä se vieläkin netissä keikkuu.


Yksi Splash Academyn huoneista
Lähdimme kuitenkin avoimmin mielin Splash Academyyn: veimme hieman ujostelevan 3v tyttömme toisena päivänä paikalle ja mietimme, että mitä ihmettä tästä tulee kun kukaan hoitajista ei puhu lapsemme kanssa samaa kieltä. Splash Academyssä lasten hoito on pääsääntöisesti täysin ilmaista; alkuyön tunteina (ennenkuin keskus menee kiinni) ja satamapäivien ruoka-aikoina lapsista menee parin dollarin maksu. Olin etukäteen hytissä rustannut lapulle joitakin suomalaisia fraaseja ja lykkäsin sen hoitajan käteen, yllätyksekseni hän otti asiakseen tutustua paperiin oikein kunnolla ja kysellä joitakin tarkennuksia muutamaan sanaan. Sinne jäi tyttömme latinohoitajan hoiviin ja me lähdimme pienemmän neidin kanssa kiertelemään laivaa, jo reilun tunnin päästä menimme takaisin kysymään, että miten tytöllämme hoitopaikassa menee –ja siitä se sitten lähti, eihän häntä meinannut saada sieltä pois millään. Uskomaton hoitajatiimi loihti mitä ihmeellisempiä teemailtoja, kasvomaalauksia ja satumaailmoja, he muistivat kaikkien meidän nimet ja olivat aina hymyillen tyttöämme vastassa, myös vauvoille vanhempineen oli tarjolla leluja ja omaa ohjelmaa jossa taas isompikin tyttömme otettiin aina huomioon. Jokaisessa NCL:n palautekyselyssä ylistin youth-teamia vuolaasti.

Toki me teimme paljon juttuja perheenäkin, osallistuimme cupcake-koristelutapahtumaan, nukuimme pitkiä päiväunia, kävimme satamissa rantaretkillä, uimme ja nautiskelimme, jotain hoitopaikan hyvyydestä kuitenkin kertonee se, että viimeisenä satamapäivänä tyttömme totesi, että hän jää tänään laivaan, menkää te sinne kaupungille. Niin hän sitten jäi laivaan noin viideksi tunniksi, kävi lapsiryhmänsä kanssa syömässä, askarteli ja touhusi, ja me muut hankimme sillä aikaa Malagasta hänen joululahjansa. Viimeisenä laivailtapäivänä lapset esittivät yökerhon tiloissa sirkusesityksensä joka oli niin hieno, että vanhemmilla oli lähes tippa linssissä: miten ihmeessä ison koululuokallisen verran lapsia saadaan kierimään, pomppimaan ja esiintymään kun monien kanssa ei ole edes yhteistä kieltä?

Lue myös Norwegian Spirit 2013: Budjetti ja risteilyn alkumetrit ja Norwegian Spirit 2013: Laivapäiviä, rantapäiviä ja onnenpäiviä

2 kommenttia:

  1. Hei,

    Ja kiitos ihanasta reissukuvauksesta. Oot saanut tän reissun ihan myytyä meillekin! :)

    Haluaisin vielä kysyä tuosta hytistä: oliko se family-hytti vai joku muu? Ja ostitteko matkan suoraan NCL:n kautta vai jostain muualta?

    Hirveä kyselyikä iskee, kun ollaan jopa lähdössä samankaltaisella seurueella eli kaks aikuista, 4v ja heti reissun jälkeen 2v. Tämä vois tarjota muulle perheelle kaupunkilomaa + seikkailun, mutta taaperokin sais kuitenkin vähän muutakin kuin rattaissa nököttämistä. (Miten muuten rattaat laivan sisällä?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos näistä jorinoista jollekin hyötyä on :)

      Meidän hytti oli family oceanview porthole numeroltaan 4500 (tuolla esim. on kansikuva http://www.cruisecritic.com/norwegian-spirit-deck-plans/dp/?shipID=299&deck=4). Varaus tehtiin guarantee cabinininä, eli meillä oli tieto, että saadaan joku ikkunahytti ja niissä arpajaisissa sitten saatiin pieni parannus kun meidät siirrettiin tuohon isompaan family-hyttiin. Ostettiin risteily suoraan NCL:ltä ja lennot Norwegianilta. Viimeaikoina en ole saanut haettua hintoja NCL:n sivuilta jos varauksessa on mukana lapsia :( Meilillä olen pyytänyt parit tarjoukset, mutta vaikka asiakaspalvelu on tosi toimivaa niinkin, mieluummin kuitenkin itse katselisin hintoja netistä.

      Meillä oli mukana rattaina Peg Perego Pliko P3:t ja sen kokoluokan kärryillä pärjättiin oikein hyvin. Ei me usein laivassa niitä käytetty, mutta jokusen kerran jompikumpi niissä nukkui laivassa ollessa ja hyvin me mahduttiin käytävillä kulkemaan, hytissäkin ne kasaan taitettuna mahtuivat johonkin nurkkaan. Satamakäynneillä henkilökunta tarvittaessa kantoi rattaat lapsineen alas laivasta ja palatessa rattaita ei tarvinnut laittaa läpivalaisuun jos lapsi sattui olemaan kyydissä nukkumassa -ylipäätään henkilökunta huomioi lapsiperheet oikein hienosti.

      Me on varsinkin tänä pitkänä pimeänä syksynä monesti haaveiltu uudesta laivamatkasta. Juuri tuo siinä on yksi parhaita puolia, että laivalla on kaikille jotain kivaa ja vanhemmillekin se on todellista LOMAA! :)

      Poista