Splendour of the Seas - Oman ja Abu Dhabi (RCI Dubai 5/5)

Tämä on viimeinen postaus sarjassa joka kertoo RCI Splendour of the Seas -ristelystämme. Dubaita olen hiukan käsitellyt jo aikaisemmissa teksteissäni, joten tällä kertaa vuorossa on Oman ja Abu Dhabi!

Oman – Khasab

Noin 12 000 asukkaan Khasab oli risteilymme ensimmäinen kohde. Olimme edellisen päivän matkustamisesta vielä aika väsyneitä ja täysin laivan lumoissa, joten lopulta emme koskaan päässeet Khasabissa satamaa pidemmälle. Khasab on tunnettu vuonoistaan ja tämä luonnonilmiö näkyi satamastakin käsin; maisema oli vuorista ja karulla tavalla kaunista. Khasabissa on ilmeisein hyvät mahdollisuudet nähdä delfinejä ja retket kuulostivatkin melko houkuttelevilta, tällä kertaa päätimme kuitenkin jättää retket väliin. Itseasiassa onnistuimme delfiinejä bongaamaan itseksemme pari päivää myöhemmin Abu Dhabin satamassa!

Khasabin vuonoja

Oman – Muscat

Khasabista suuntasimme Omanin pääkaupunkiin Muscatiin. Muscatissa asuu yli 600 000 ihmistä, Muscatin metropolialueella asukkaita on reilusti yli miljoona. Muscatin rahayksikkö on rial, jota saa Forexilta vain tilauksesta eikä sitä laivallakaan vaihdettu. Bussit ovat kaupungin ainoa julkinen liikenneväline ja niitäkin on vähänlaisesti, takseilla ei ole velvoitetta käyttää mittaria. Niinpä päädyimme retkeilemään sen verran mitä jaloillamme jaksoimme.

Lähdimme laivasta heti aamupalan syötyämme. Laskusillan lampsittuamme kiipesimme ilmaiseen satamabussiin, joka kuljetti meidät pikaisesti satamarakennukseen missä käsilaukkumme ja muut tavaramme läpivalaistiin, samalla saimme vaaleanpunaiset muovikortit jotka ilmeisesti olivat jonkinlaiset turistin oleskeluluvat -passeja meillä ei ollut koska laivayhtiö otti ne itselleen melkein koko risteilyn ajaksi. Läpivalaisuepisodin jälkeen hyppäsimme taas bussiin joka kuljetti meitä noin sata metriä sataman portille.

Pikkuinen satamabussimme

Sataman portilla oli rivi taksikuskeja jotka olivat innolla tarjoamassa  palveluksiaan. Ihme kyllä me kiinnostimme heitä huomattavasti vähemmän kuin muut laivasta tulijat, niinpä pääsimme ihan rauhassa jatkamaan matkaamme. Lähdimme lapsinemme kävelemään kaikessa rauhassa kohti Muttrahin Soukia; hyvin perinteistä bazaari-kolmpleksia. Onneksi meillä ei kiire ollutkaan; jalkakäytäviä oli vähänlaisesti, suojateitä vielä vähemmän ja katukiveykset olivat korkeita -3-vuotiaan kanssa sai liikenteessä keskittyä ihan tosissaan. Matkalla ehdimme ihmettelemään ulkoa Muttrahin moskeijaa ja katselemaan merelle aukeavaa kaunista maisemaa.

Moskeija Muscatissa

Soukiin pääsimme perille noin puolessa tunnissa. Aluksi Souk vaikutti aika samalta kuin bazaari missä kävimme Casablancassa; pari käytävää nahkatakkeja, mausteita ja vilkkuvia muovileluja. Pian kuitenkin huomasimme, että Souk on aika iso -käytävät vaan jatkuivat ja jatkuivat ja muuttuivat jatkuvasti hämärämmiksi, eksyimme totaalisesti ja sekös oli hauskaa! Siis ihan oikeasti hauskaa: välillä on ihan rentouttavaa olla hukassa, kun kuitenkin tietää, että ei oikeasti ole mitään hätää. Souk oli kaikenkaikkiaan ihan mukava kokemus: myyjät eivät olleet liian agressiivisia, saimme ihmetellä ihan rauhassa. Loppuhuipennuksena jumituimme äänekkään porukan perään joka savuttavan autonsa kanssa pesi Soukin käytäviä ja tokihan nuorin tyttömme läsähti polvilleen pesuporukan jälkeensä jättämään tummanharmaaseen likaveteen. Lasten kanssa matkailua parhaimmillaan ;)

Muttrah souk

Emme ostaneet Soukista mitään, emme saaneet kaupungin tarjoamaa WiFi:iä toimimaan emmekä lopulta halunneet edes mennä nettikahvilan terassille juomille. Näinpä kävelimme takaisin laivamme luo, kuvasimme vielä hetken tarkemmin laivaamme ja katselimme satamaa ympärillämme ja lopulta pakkauduimme takaisin omaan hyttiimme puhdistamaan mutaista lastamme. Laivan lähtiessä satamasta saimme vielä ihastella näkymää Musactin palatsialueelle -auringonlaskussa puhtaan valkoiset rakennukset näyttivät satuimaisen kauniilta.

Khasab oli ihan kiva, jotta siitä olisi saanut enemmän irti olisi itse pitänyt perehtyä etukäteen paremmin -ja tilata niitä rialeita. Kävelymatkan päässä olisi kuulemma ollut myös mukava puistoalue ja iltaisin auki oleva pieni tivoli. Meillä valitettavasti kävelymatkamahdollisuudet olivat aika suppeat kun ensimmäistä kertaa jätimme rattaat kotiin, olin kuitenkin aika ylpeä 3-vuotiaastamme joka jaksoi tarpoa muutaman kilometrin päivässä. Taas kerran myös valmiit retket olivat varsinkin jälkikäteen todella houkuttelevan kuuloisia! Jatkossa haluaisinkin perehtyä paremmin etukäteen myös paikallisten yritysten järjestämiin retkivaihtoehtoihin.

Jälkikäteen jäin vielä miettimään vesirajahameissaan ja narutopeissaan laivalta lähteviä naisia . Laivan opaslehtisessäkin kehotettiin pukeutumaan Muscatiin kunnioittavasti. Itselle moinen on muslimimaissa itsestään selvää -t-paita ja hiukan pidempi hame tai housut ei ole mielestäni kuitenkaan yhtään liikaa vaadittu.

UAE - Abu Dhabi

Matkamme viimeinen satamakaupunki ennen Dubaihin paluutta oli reilun 700 000 tuhannen asukkaan Abu Dhabi. Ani Dhabista en etukäteen osannut olla oikein mitään mieltä; halusin nähdä Šeikki Zayedin moskeijan, sen ihmeempiä suunnitelmia emme tehneet.

Niinpä aamulla kävimme läpi taas erän läpivalaisumuodollisuuksia ja siirryimme taksijonon hännille. Jono liikkui nopeasti, jonon päässä joku nainen kysyi meiltä mihin olemme menossa, ohjasi vastauksen mukaan oikeaan taksiin ja kertoi paljonko taksin kuuluu kohteeseemme maksaa -ihan hyvää palvelua!

Matkustimme mukavasti hyvin ilmastoidussa taksissamme kohti moskeijaa. Matkaa kertyi yli 20 kilometriä ja perillä maksu oli jopa halvempi kuin mitä satamassa oli ehdotettu. Jätimme turvallisesti ja maltillisesti ajaneelle kuskille tippiä ja kiittelimme mukavasta matkasta. Perillä liityimme hiljalleen ohi lipuvaan turistivirtaan ja suuntasimme kohti puhtaanvalkoisena hohtavaa moskeijaa -näky oli ihmeellinen kirkkaansinistä taivasta vasten.

Šeikki Zayedin moskeija

Jos nainen on pukeutunut tarpeeksi peittävästä (pää, olkapäät ja polvet), hän saa mennä moskeijaan omine vaatteineen. Muussa tapauksessa moskeijan parkkihallista löytyy abaya-lainaamo josta saa hakea ihan ilmaiseksi itselleen sopivan kokoisen abayan. Lainaamossa tosin sai ensimmäistä kertaa sovittaa muslimimaailmaa muutenkin; heti kättelyssä todettiin että henkilöllisyystodistus tai AVIOmiehen henkilöllisyystodistus (mieheni ei ollut lainaamossa edes mukana). No, maassa maan tavalla ja mustassa kaavussa kohti päivän moskeijaseikkailua.

Paahtavan kuuman auringon alla lähdimme kiertelemään moskeijaa. Moskeija oli kaikkialta häikäisevän kaunis; upeita maalauksia, vesiaiheita ja lasimosaiikkeja. Rukoussalin lähestyessämme riisuimme kengät ja astuimme 5627 neliömetrin kokoiselle yhtenäiselle persialaismatolle. Lapsiakin tämä meille hyvin vieras paikka jaksoi kiinnostaa.

Šeikki Zayedin moskeija

Šeikki Zayedin moskeija

Kierroksemme loppuvaiheessa halusin käydä vessassa; lähdin siis itsekseni hipsimään naisten
alueelle. Lopulta löysin vessan ja vessajono oli yllättäen valtava -mutta vain länsimaisiin vessoihin. Vessajonon vierestä löytyi toinen rivi vessoja jotka olivat hyvin kehittynyt versio ”reikä-maassa”-ratkaisuista. Ihan periaatteesta tällaistakin vessaa oli pakko kokeilla ja eihän siinä mitään ongelmaa ollut, varsinkin kun kaikki oli kiiltävän puhdasta ja liiketunnistin hoiti huuhtelun. Enkä muuten jonottanut hetkeäkään!

Moskeijan jälkeen meillä ei ollutkaan minkäänlaista suunnitelmaa. Palautin abayani ja päätimme lähteä taksilla Abu Dhabi Mallille virkistäytymään ilmastoinnin ja välipalan muodossa. Kiertelimme hetken mallilla, ja vihdoin kuulin myös pitkään mielenkiinnolla odottamani rukouskutsun. Modernissa ostoskeskuksessa ilmoille kajahtava perinteinen adhan pysäytti väkisinkin hetkeksi miettimään elämää ja niin monia eri tapoja elää sitä.

Abu Dhabi mall

Mallilla emme olleet kovin kauaa, välipalamme jälkeen päätimme lähteä vielä rannalle! Lapset olivat vähintäänkin ansainneet rantavedessä kahlailua kuuman päivän jälkeen. Niinpä nappasimme taas taksin ja pyysimme viemään jollekin rannalle lähistöllä. Kuski ajeli jonkun aikaa rantaviivan suuntaista tietä, pysähtyi ja sanoi, että tässä on lapsille paras paikka. Kiitos! Niin olikin! Tämä se on asiakaspalvelua.

Kohdassa jossa jäimme taksista oli pieni rakennuskompleksi missä oli lapsille suunnattu ravintola polkuautoineen, ja pari muuta ruokapaikkaa sekä vessat. Uimarannan reunaa koristi iso opastekyltti: ei valokuvausta, ei stringejä, ei koskettelua, ei musiikkia, ei sitä tätä ja tuota. Mutta ihan tavallinen ja kiva ranta se oli kuitenkin! Meillä ei varsinaisia uimavehkeitä ollut mukana joten tytöt leikkivät hiekkaleikkejään tunikoissaan ja minä kahlailin lahkeet käärittynä rantavedessä. Meri oli lämmin ja turkoosi, hiekka valkoista ja pehmeää. Rannalla ei kaupiteltu Very Original Luis Vuittoneita, poppi ei soinut eikä lapsia tarvinnut opastaa lasinsiruista. Meillä oli oikein kiva rantailtapäivä ja mielelämme joskus palaisimme noille rannoille!

Turkoosi meri, valkoinen hiekka!

Abu Dhabista pidimme ylipäätään todella paljon -nuoren Dubain rinnalla se oli mielestäni jotenkin aidompi ja tunnelmallisempi. Voi hyvinkin olla, että palaamme sinne vielä joskus: lämmin talvi ja turkoosina kimaltava meri vain kuuden tunnin lennon päässä Suomesta kuulostaa hyvin houkuttelevalta!