Espanja 2016: Safari Aitana

En ole koskaan ollut perinteisten eläintarhojen suuri ystävä. Parin kokemuksen jälkeen olen todennut, että vähät käyntini teen mieluummin suomessa kuin ulkomailla. Täällä Ähtäri ja Korkeasaari tuntuvat edes kohtuullisen mukavilta eläimille; toisin kuin pingviini elo pienessä betonialtaassaan Japanin kesähelteessä. Tällä kertaa Safari Aitana osui niin mukavasti autoretkemme reitille, että päätimme antaa sille mahdollisuuden!

Safari Aitana sijaitsee Penáguilassa, linnuntietä noin 22 kilometriä Benidormista luoteeseen. Puiston pinta-ala on 1 500 000 m2 ja siellä asuu eläimiä kaikilta viideltä mantereelta. Safarilla ajetaan omalla autolla; osa eläimistä on täysin vapaana, osa osittain ja osa aitauksissa. Puistoon kannattaa ehdottomasti yrittää tähdätä klo 11 tai klo 15; tällöin pääsee mukaan opastetulle kierrokselle ja pääsee kenties jopa ruokkimaan eläimiä! Sisäänpääsy maksaa aikuiselta 20€ ja 4-16 vuotiaalta lapselta 16€.

Me lähdimme heti aamusta 7.7.2016 ajelemaan kohti Aitanaa; Torreviejasta matkaa kertyy noin kaksi tuntia ja tavoite oli olla perillä hiukan ennen yhtätoista. Alkumatka sujui tuttuja teitä, Alicantesta pohjoiseen alkoi meille uudet maisemat: tunneleita, vuoria ja hiljalleen vehreämpää kasvustoa käkkärämäntyjen sijaan. Noin puolivälissä matkaa alkoi nousu vuorille: Aitana sijaitsee noin kilometrin korkeudessa. Olimme ottaneet opiksemme kesänä 2015 vuoristoretkestä Sierra Nevadalla jolloin yleensä niin hyvävatsainen esikoisemme oksensi takapenkille. Nyt hänellä oli pahoinvointirannekkeet, purkkaa ja muovipussi saatavilla. Tällä kertaa kuitenkin takapenkiltä kuului pienemmän tytön parahdus: ”Sattuu kurkkkuuuuuuun”, arvasin heti mitä seuraavaksi tapahtuu ja melkein ehdin muovipussin kanssa ajoissa hätiin. Nimenomaan melkein ;) Vuoristotiet tuntuvat olevan melkoinen haaste lasten kanssa; meillä kummatkin jaksavat kieppua huvipuistolaitteissa loputtomasti eivätkä automatkatkaan ole aiheuttaneet ongelmia, mutta nämä tosielämän vuoristoradat ovat liikaa. No, onneksi matkapahoinvointi loppuu ilmeisen äkkiä eikä autonkaan siivoaminen ollut toivoton tehtävä: Safarin pihassa olivat jo iloiset tytöt valmiina eläinseikkailuun.

Olimme tähdänneet kello yhdentoista opastukseen ja saavuimme juuri sopivaan aikaan; hetken jonottelimme lippuluukulla ja heti kun olimme saaneet liput, autoletka lähti liikkeelle. Autojono ajoi safarin portista sisään ja ensimmäisenä suunnattiin katsomaan strutseja. Strutsit olivat kevytrakenteisessa aitauksessa ja ympärillä laukkasi vapaana aaseja, seeproja ja vuohia. Luulin, että istuisimme koko ajan autossa, mutta kaikki komennettiinkin autoista ulos ja lapset pääsivät halutessaan ruokkimaan strutseja.

Strutsien luota autoletka jatkoi matkaansa; autot vaihtoivat värinsä tasaiseen hiekkapölyyn ja vuohilauma seurasi, minne ikinä menimmekin. Jokaisella pysähdyksellä opas antoi eläimille ruokaa ja kertoi eläimistä ensin pitkästi Espanjaksi ja sitten tosi lyhyesti Englanniksi. Virtahevoille sai heittää appelsiineja ja norsua sai käydä silittelemässä. Eläinten lisäksi katseltavaa riitti myös maisemissa; kilometrin korkeudesta aukesi välillä oikein vakuuttavia vuoristonäkymiä.

Autokierroksen lopuksi vuorossa olivat kissaeläimet. Nämä vaarallisemmat lajit oli sijoitettu omiin isoihin aitauksiinsa minkä keskelle autoja päästettiin muutama kerrallaan; luonnollisesti ovien ja ikkunoiden avaaminen oli ehdottomasti kiellettyä.

Varsinainen safari kesti noin puolitoista tuntia ja sen jälkeen oli vuorossa vielä pieni perinteisempi eläintarha; kiertelimme jalan katsomassa Ilvestä, vesisikoja, käärmeitä ja erilaisia lintuja. Osa eläimistä oli täälläkin vapaana ja aivan ihana aasin varsa lyöttäytyi pienellä leikkipaikalla tyttöjemme kaveriksi -siinä he kulkivat porukassa, lapsia kaikki :) 

Pikkuinen aasi leikeissä mukana

Kokonaisuutena Aitana oli kiva kokemus; eläintarhan puoli oli ehkä hiukan tylsä ja kaipaisi selkeästi päivitystä, mutta lapsille tuokin osa toimi ilmeisen hyvin!